Kun ei mikään huvita…

”Ei huvita”, ”tänään en jaksa mitään”, ”väsyttää”… Tuttuja ajatuksia varmasti jokaiselle. Joskus tällaisten ajatusten lisääntyessä kyse voi olla masennuksesta tai vähintään uupumisesta, mutta ei aina. Oli niin tai näin, näiden tunteiden ja ajatusten ”armoille jääminen” ei takuuvarmasti tilannetta paranna. Kun tunteet ja ajatukset saavat ”päättää” mihin suuntaan askeleita ihminen ottaa, ihminen hyvin todennäköisesti asteittain kadottaa hallinnan tunnetta elämässään ja kulkee myös hyvin todennäköisesti omien tavoitteidensa ja itselle tärkeiden asioiden näkökulmasta ns. vikasuuntaan.

Hallinnan tunteen takaisin saavuttaminen on tärkeä askel kohti parempaa oloa. On tärkeää, että pyrkii vaikuttamaan niihin asioihin ensin, mihin helpoiten pystyy. Ja kyllä – ikävistä tunteista ja ajatuksista huolimatta. Olennaisen tärkeää on ottaa riittävän pieniä, itsestä mahdolliselta tuntuvia askeleita. Vain sinä tiedät, mikä sinulle on mahdollista.

Kunhan suunta on omien tavoitteiden ja itselle tärkeiden asioiden kannalta oikea, ei askeleen suuruudella ole väliä. Omia voimavaroja saa ja pitää kuunnella – ja samalla asteittain myös haastaa; entä jos teenkin itselleni ruokaa, vaikka väsyttää?  Itsensä hyväksi voi tehdä paljonkin, vaikka mieli olisi matala. Kaikki tekeminen ei ole ns. hyödyllistä ja voi olla jopa haitallista suunnata vähät voimavarat sellaisten asioiden eteen ponnisteluun, joista seuraukset itsensä kannalta ovat lyhyellä ja/tai pitkällä aikavälillä kielteiset.

Havainnoimalla oppii – ja itsehavainnointi kannattaa aina! Voit päivittäin havainnoida, mihin voimavarasi suuntaat silloin kun ”ei huvita”, ”väsyttää” tai ”turhauttaa”. Tarkastelemalla toimintasi seurauksia itsesi kannalta (esim. mitä tapahtuu mielialalle) löydät vastauksia itsellesi: näin minun kannattaa tai ei kannata toimia tuntiessani näin (tunteista/ajatuksista huolimatta).

Liikaa ei tietenkään pidä itseltään alkuun vaatia. Aluksi voi riittää jokapäiväisten rutiinien ylläpitäminen. Itselleen voi antaa myönteistä palautetta jaksaessaan huolehtia säännöllisestä ruokailusta tai aamutoimien tekemisestä, vaikka ei olisi lähdössä kotoa mihinkään. Mielialan ja yleisen hyvinvoinnin kannalta voi myös olla tärkeää, että säilyttää kiinnostuksen ympäristöön ja asioihin, joita ympärillään tapahtuu. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lukee aamun lehden säännöllisesti tai seuraa uutisia televisiosta. Lukeminenkin voi olla hyvä keino saada ikään kuin myönteisessä mielessä pakokeino oman tilanteensa miettimisestä. Pienien asioiden tekemiselle on tärkeää antaa arvo ja ymmärtää niiden tärkeys juuri hallinnan tunteen takaisin saavuttamisen näkökulmasta.

On tärkeää voida jälkikäteen kokea, että omalla toiminnalla oli merkittävä vaikutus oman tilanteen edistymisessä. Mahdollisten uusien vastoinkäymisten äärellä myöhemmin elämässä, pystyy siten ehkä paremmin luottamaan siihen, että itseltä löytyy kaikki tarvittava ja keinot sekä voimavarat päästä eteenpäin myös silloin.